Joo nyt ei ollut yhtään parempi otsikko kuin viime kerralla.
Tuli muuten muutakin kuin kiukku.
Oikeastihan tämä on ollut valmiina jo hyvän tovin, mutta tällaisen tekstimäärän tuottaminen on joskus vaan hei ihan ylivoimaista hei.
Olen muuten käyttänyt näihin molempiin tusseja ja puukyniä, koko A3. Ensin laadin lyijykynällä virtaviivaisen luonnoksen paperille, ja sitten köyhän miehen valopöytää, eli ikkunaan teippaamista, käyttäen, piirtänyt lopullisen teoksen ääriviivat toiselle paperille ja tussuttanut siitä sitten valmiiksi asti.
Mallikuvia on käytetty ja runsaasti.
perjantai 13. huhtikuuta 2018
keskiviikko 14. helmikuuta 2018
Skulls n' Roses
Olen heti alkuun pahoillani tuosta otsikosta.
En pierrä usein, vaikka siitä ihan tykkäänkin. Joskus. Silloin kun onnistuu. Enimmäkseen ei.
Pari viikkoa sitten kuitenkin sain idean (= varastin idean useista muista lähteistä, mm. omistamastani paidasta), ja annoin kynän laulaa. Tai mitä nyt kynät yleensä tekevätkään.
Ja joo. Siinäpä se.
Ajatuksena olisi tehdä toinenkin samantyyppinen, mutta saas nähdä, että milloin sitä ehtii. Ja tuleeko siitä sitten silloin mitään muuta kun kiukku.
sunnuntai 11. helmikuuta 2018
Synttärikortti kaksivuotiaalle
Eilen juhlittiin avomieheni kummipojan kaksivuotissyntymäpäiviä.
Tein lyhytmittaiselle sankarille kortin.
Enemmän kyllä kiinnostivat lahjaksi saadut uudet Duplo-palikat.
Tein lyhytmittaiselle sankarille kortin.
Enemmän kyllä kiinnostivat lahjaksi saadut uudet Duplo-palikat.
![]() |
| Vasemman alalaidan peuralla esiintyy punasilmäisyyttä. |
perjantai 1. joulukuuta 2017
Tonttuovi
Joulukuun ensimmäisenä päivänä tapahtuu jotakin maagista, ja meille materialisoituu asustelemaan ikivuotinen joulutonttumme Tippe. (Paitsi viime vuonna, kun Tippe oli kai nauttinut liikaa joulun iloa ja saapui vasta joulukuun toisena päivänä.) Tippe viihtyy meillä loppiaiseen asti, ja katoaa sitten jonnekin aina seuraavaan vuoteen asti.
... mutta sitten lisäsin oven välittömään läheisyyteen houkuttimen.
Eikä tarvinnut kauaa odottaa kun alkoi tapahtua!
Tänä vuonna Tipen ei tarvinnut ryskätä sisään postiluukusta, sillä tein Tipelle oman oven!
Ensin ei meinannut tapahtua mitään...
... mutta sitten lisäsin oven välittömään läheisyyteen houkuttimen.
Eikä tarvinnut kauaa odottaa kun alkoi tapahtua!
Nyt voi joulun odotus alkaa! Tippe tarjoaa kierroksen joulumieltä kaikille!
keskiviikko 29. marraskuuta 2017
Joulukortteja hyväntekeväisyyteen 2017 edition, osa 2
Kas niin pikku tontut ja muut nilviäiset, vastoin kaikkia odotuksia eli juuri niiden mukaisesti, tässä on osa kaksi eli toinen osa eli viimeinen osa tänä vuonna tekemistäni joulukorteista, jotka lähetin paikalliselle eläinsuojeluyhdistykselle myytäväksi. Että saa muutkin kissat kun meidän Paksu 1 ja Paksu 2 kinkkua joulupöytään. Vaikkei meillä kyllä ole kinkkua kyllä ylipäätään.
En olisi tälläkään kertaa selviytynyt urakasta yksin, joten kiitos avomiehelleni, joka urhoollisesti teki yhden kortin, jotta saadaan täysi tasaluku 26 täyteen.
Ensimmäiseen joulukorttipostaukseen tästä klikkaamalla.
En olisi tälläkään kertaa selviytynyt urakasta yksin, joten kiitos avomiehelleni, joka urhoollisesti teki yhden kortin, jotta saadaan täysi tasaluku 26 täyteen.
Ensimmäiseen joulukorttipostaukseen tästä klikkaamalla.
tiistai 28. marraskuuta 2017
Joulukortteja hyväntekeväisyyteen 2017 edition, osa 1
Jepujee.
Meinasin ensin, että en minä nyt kyllä mitään joulukortteja jaksa tänä vuonna tehdä, mutta niin minä taidan kyllä meinata joka vuosi.
Niin tein sitten tänäkin vuonna paikallisen eläinsuojeluyhdistyksen myyjäisiin, tai mihin haluavatkaan, joulukortteja. Toivottavasti niitä joku ostaa. Muuten voi vähän hävettää.
Ystävät ja sukulaiset jäävät siis viimevuotiseen tapaan rannalle.
HAHA
HAHAHA
HAHAHAHAHAHAHA
Tässä ensimmäinen osio. Postaan loput kunhan tässä äärimmäisen hektisen tapahtumaköyhässä elämässäni ehdin.
Nauttikaa sillä välin tästä:
Toiseen joulukorttipostaukseen tästä klikkaamalla.
Meinasin ensin, että en minä nyt kyllä mitään joulukortteja jaksa tänä vuonna tehdä, mutta niin minä taidan kyllä meinata joka vuosi.
Niin tein sitten tänäkin vuonna paikallisen eläinsuojeluyhdistyksen myyjäisiin, tai mihin haluavatkaan, joulukortteja. Toivottavasti niitä joku ostaa. Muuten voi vähän hävettää.
Ystävät ja sukulaiset jäävät siis viimevuotiseen tapaan rannalle.
HAHA
HAHAHA
HAHAHAHAHAHAHA
Tässä ensimmäinen osio. Postaan loput kunhan tässä äärimmäisen hektisen tapahtumaköyhässä elämässäni ehdin.
Nauttikaa sillä välin tästä:
Toiseen joulukorttipostaukseen tästä klikkaamalla.
sunnuntai 19. marraskuuta 2017
Glitter is the new black
Ystäväni täytti tuossa reilu viikko takaperin 30 vuotta. Koska olemme aikuisia, juhlien teemana olivat yksisarviset, keijut, glitter ja muu virastohenkinen.
Tein hänelle teemaan sopivan kortin. Tuo violetti tausta ja poni itse ovat jotain kiiltopahvia, jotka valon osuessa niihin häikäisivät niin että tässä marraskuun synkeydessä voisi luulla, että uusi tähti taivaalle syttyi ja vie meidät jonkun jeesusin luo. No niin ei nyt käynyt.
Tämän lisäksi tuhersimme siipan kanssa kutistemuovista kaulakoruja.
Hän halusi söötin pullaponin (malli löydetty ja läpipiirretty internetistä. Sori internet.).
Ja minä halusin jylhemmän pollen (malli löydetty ja läpipiirretty internetistä. Kiitti internet.).
Kutistuksen jälkeen (omani meni ainakin ihan rullalle mutta painelin sitä haarukalla suoremmaksi) näille leviteltiin liimaa ja glitteriä ja annettiin kuivua. Lopuksi käsittelin yksisarvikkeet läpinäkyvällä kynsilakalla, etteivät glitterit tippuilisi pitkin piennarta. Eivät tippuilleet.
Vaikka itse saatoimme hieman tippaa nauttiakin.
Ei helvetti että oli huono aasinsilta.
Tai yksisarvisen silta.
Paras lopettaa tähän.
Tein hänelle teemaan sopivan kortin. Tuo violetti tausta ja poni itse ovat jotain kiiltopahvia, jotka valon osuessa niihin häikäisivät niin että tässä marraskuun synkeydessä voisi luulla, että uusi tähti taivaalle syttyi ja vie meidät jonkun jeesusin luo. No niin ei nyt käynyt.
Tämän lisäksi tuhersimme siipan kanssa kutistemuovista kaulakoruja.
Hän halusi söötin pullaponin (malli löydetty ja läpipiirretty internetistä. Sori internet.).
Ja minä halusin jylhemmän pollen (malli löydetty ja läpipiirretty internetistä. Kiitti internet.).
Kutistuksen jälkeen (omani meni ainakin ihan rullalle mutta painelin sitä haarukalla suoremmaksi) näille leviteltiin liimaa ja glitteriä ja annettiin kuivua. Lopuksi käsittelin yksisarvikkeet läpinäkyvällä kynsilakalla, etteivät glitterit tippuilisi pitkin piennarta. Eivät tippuilleet.
Vaikka itse saatoimme hieman tippaa nauttiakin.
Ei helvetti että oli huono aasinsilta.
Tai yksisarvisen silta.
Paras lopettaa tähän.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)


































