tiistai 22. heinäkuuta 2014

Sit on my face and tell me that you love me

Olin katsomassa sunnuntaina Monty Python Live (Mostly) -showta paikkakuntamme elokuvateatterissa.
En nyt ihan heti muista, milloin viimeksi on ollut niin hilpeää elokuvateatterissa.
Ei varmaan koskaan.

Jossain vaiheessa toukokuuta ystävälläni oli syntymäpäivät.
Ystäväni ei pidä Monty Pythonista.

Tein hänelle silti kortin.
Tein hänelle kortin myös siime vuonna, mutta kuvausvaiheen jälkeen kamerani Carlos luovutti kaiken ja poistui keskuudestamme.
Ystäväni lupasi ottaa kortistaan kuvan.
Mutta hän hukkasi kortin. Kadotti. Hävitti. Siirsi sen autuaammille askarrusmaille.
Se on nyt ex-kortti.

Tänä vuonna kaikki oli kuitenkin toisin.

Uusi kamerani Cardos uhkui ja puhkui intoa.

Mikään ei enää seissyt tielläni.

Paitsi etten ensin meinannut saada kuvaa ladattua koska Blogger ei tapansa mukaan ole tehtäviensä tasalla.




Ei mulla muuta.
Paitsi tämä:



tiistai 15. heinäkuuta 2014

Drive on Brink

Isäpappa täytti tuossa toukokuun alkupuolella vuosia.
Korttiahan tämä tällainen vaati, kun lahjoja ei kuulemma saanut tuoda. Paitsi sai se sitten KISS-kaljaa ja Fanipaloja, onhan minussa aina ollut hieman kapinallisen vikaa (ei oikeasti.).


Tri shutter card! On sillä ehkä joku suomenkielinenkin nimi! En minä tiedä!

Oli se vähän hankalaa kun on näin älyllisesti rajoittunut, mutta yhden paperisen harjoittelukappaleen jälkeen onnistuin virallisessa pahviversiossa liki ongelmitta. Pientä vaaraa ja muuta riskitekijää oli mukana, koska tuo vihreä pahvinpala oli ainut tarpeeksi suuri jäljellä oleva kappale tähän tarkoitukseen.
Haastetta lisäsi toki se, etten yhtään muistanut, millä nimellä näitä kutsuttiin, joten siinähän kaivelin sitten.


Koristelu sujuikin ihan mukavasti ja vallan kivahan sitä tulikin.
Taisi olla kuitenkin parinkin päivän projekti kun piti aina odotella että joku osanen kuivuu ennen seuraavien kiinnittämistä. Ei kannata siis ihan edellisenä iltana tämmöistä alkaa tekemään.




torstai 3. heinäkuuta 2014

I've told you a million times, do not exaggerate!

Olin toukokuun alussa vanhemmillani koiravahtina. Se oli aika tuskaista.
Kyseinen ajankohta sattui juurikin äitienpäivä-viikonlopuun, tai kuten minä sitä mielelläni kutsun, Euroviisu-viikonloppuun, joten tein äidilleni kortin. Jolla ei ole mitään tekemistä Euroviisujen kanssa.
Ja joskus musta tuntuu, että voisin päivitellä näitä juttuja vähän nopeammin.


Ja koska ko. kortista ei ole sen enempää kerrottavaa, laitan muutamia kuvia kyseiseltä vahtireissulta.

Kerberos itse.

Teennäisen jännityksen ylläpitämiseksi en kerro, mistä kuvat on otettu.
Keksijä saa keksiä. 

Kaupungin puistossa oli kai taidetta.
Narsissitkin kukkivat vielä.
Kirkko.
Joki. Mutta mikä joki se onkaan?! Voi pojat.
Loppuun vielä meidän missejen ulkoilutyylinäyte.




torstai 26. kesäkuuta 2014

May I say, that's a smashing blouse you have on

Olin jo pitempään katsellut Citymarketissa eräitä tyynyliinoja.
Mutta kun. En tarvinut niitä mihinkään. Hankalan muotoisia eivätkä sopineet oikein minnekään.
Mutta kun. Ihania.
Lopulta ne siirtyivät jo alelaariin, ja kaipailin niitä vielä enemmän.
Mutta kun. Mihin minä nyt tyynyliinoja?

Kunnes lopulta keksin, sillä olenhan itsejulistettu nero.
Minä teen niistä jotain muuta!

Taloudessamme oli tarvetta jonkinlaiselle laskujen- yms.-säilytyspaikalle, koska kaikki saamarin (avomiehen) lippulappuset vaeltelivat aina missä sattuu. (Itsehän kätken omani taidokkaasti tulostin-skanneri-kopiokone-asian kannen alle.)

Keksin siis yhdistää 1+6=4, ja tehdä tyynyliinasta laskutaskun!
Painelin Citymarketiin, ja sieltä löytyi alelaarista viimeinen tyynyliina eurolla.

Ei kai siinä sitten muuta kun tekemään. Eihän mulla mitään ompelukonetta ole, tai taitoa, mulla on vaan tarve laskutaskulle ja tyynyliina.

Tyynyliina oli muodoltaan sopivasti pitkulainen, joten purkasin sen osiin ja leikkasin etuosan kuvion vastaamaan takaosan leveyttä. Lisäksi leikkasin ylijääneestä etuosasta pari pikku taskua kuitteja ja lippulappusia varten.

Fotari vaan kaatuili, joten tässä vielä keskimääräistäkin paskempi kuva.
Sitten vaan ompelin saumoja joka paikkaan ja osaset kiinni toisiinsa. Siihen meni ihan pirusti aikaa ja vaivaa.

Takaa laskutasku on maailman rumin asia. Ompelin siihen kanttinauhalla ripustusnauhaa varten pidikkeet, mutta siitähän nyt ei tullut lasta eikä paskaa, kun seinälle ripustattessa laskutasku vaan rytistyi typerästi, sillä kangas ei ole erityisen tanakkaa.
Lopulta ompelin taakse pahvia. Kyllä, pahvia. Ja kiinnitin laskutaskun sinitarralla seinälle.
Toimii muutes tässä taloudessa täydellisesti, melkein kaikki villinä vellovat paperit ovat tiensä sinne löytäneet, eivätkä kissatkaan ole riipineet sitä alas.
Hah!

perjantai 13. kesäkuuta 2014

Put a bit of sellotape on the fridge!

Korttipostaus luikautetaan tähän väliin.
Luiks.

Tänäkin vuonna veljeni tyttöystävineen viettivät syntymäpäiviään lähes identtisinä päivinä, paitsi sillä tavalla että ne olivat eri päivinä.

Kissakortteja ei ole tässä maailmassa koskaan liikaa.


Masa-kortti on alunperin osa Terho Peltoniemen Starat Landella-postikorttisarjaa.
Ja sitten sille tapahtui jotain.


perjantai 30. toukokuuta 2014

Shut up and dance

Avomieheni täytti vuosia tuolla helmikuun puolella. Moisille kekkereillehän piti kunnostautua vähän puuhastelemaan vieraaston iloksi.


Tiimarista (good night, sweet prince) ostettu tarjoiluasetin. Oli se kokoaminen raakaa käsityötä hei.


Aneemiselta porkkanamehulta näyttävä booli oli koottu kuvassa pöydällä näkyvistä aineksista.
Ei, kissa ei kuulu niihin.
Ulkomuodostaan huolimatta booli oli hyvää. 8/10, joisin uudelleen.


Cake popsit, kakkutikkarit, tikkukakkarat, on kuulemma ihan 2012. Mä olen hämmästynyt että näinkin moderneihin suorituksiin on ylletty.

Nyt seuraa oikein kelpo kakkutikkarien ohje:

Tarvikkeet:

1 valmis mutakakku (pakaste tai "lisää vain vesi ja paista uunissa" -ratkaisu [meillä käytettiin jälkimmäistä])
n. 150 grammaa Digestive-keksejä
n. 150-200 grammaa tuorejuustoa (pistä koko paketti, ei se haittaa)
100 grammaa tummaa suklaata
100 grammaa valkoista suklaata
nonparelleja
puutikkuja (tai muita tikkuja, joku katkaistu grillivarras on just hyvä)
jokin pehmeä alusta, mihin valmiit kakkutikkarit laitetaan pystyyn (sellaisena täällä toimi nurkissa pyörivä oasis-sieni, joka oli päällystetty lahjapaperilla)

Toimi näin:

1. Paista tai sulata mutakakku
2. Murskaa Digestive-keksit (esim. laittamalla ne muovipussiin ja lätkimällä kaulimella. Toimii.)
3. Sekoita keskenään mutakakku, keksinmurut ja tuorejuusto.
4. Muotoile seoksesta palloja lautasille ja laita pallot jääkaappiin.
5. Katkaise puutikut sopivan pituisiksi.
6. Sulata suklaat kulhoihin.
7. Ota pallot jääkaapista, kun ne ovat viilentyneet ja jähmentyneet.
8. Kieritä puutikkuun pieni nokare suklaata, tulpaksi pitämään kakkupallo paikoillaan. Anna jähmettyä
9. Paina tikku kakkupalloon.
10. Kieritä kakkupallo sulassa suklaassa.
11. Paina kakkupallo pystyyn alustaan.
12. Koristele nonparellein.

Näitä kannattaa säilyttää vielä jääkaapissa ennen tarjoilua. Mikään ei estä valmistamasta jo edellisenä päivänä, koska maku vaan paranee säilytettäessä. Tai no ei ne varmaan enää viikon päästä kauhean hyviä ole.

Tällaiseen hypeen pääsee boolilla ja kakkutikkareilla.


Lopuksi vielä askartelemani kortti. Siipalla on joku pöllö-fiksaatio.
Tein pöllöt ihan omasta päästä piirtämällä ja leikkaamalla ja liimaamalla.

Onneks synttäreitä on vaan kerran vuodessa. 

lauantai 24. toukokuuta 2014

One Night Carnival, fun fun

Jösses. Minut haastettiin Anarchknitin toimesta.

Säännöt ovat seuraavat:

1. Jokaisen haastetun pitää kertoa 11 asiaa itsestään.
2. Haastetun pitää vastata haastajan 11 kysymykseen. 
3. Haastetun pitää keksiä 11 kysymystä uusille haastetuille. 
4. Haastettujen tulee valita 11 blogia, joilla on alle 200 lukijaa ja välittää tämä haaste heille.
5. Sinun tulee kertoa blogissasi, ketkä haastat.
6. Et voi haastaa uudelleen sitä henkilöä, joka haastoi sinut.

Saatan röyhkeästi skipata kohdat 3-6, koska en oo yhtään tarpeeksi feimi tällaisiin :D 

Minä minä minä x 11:
1. Tykkään KISSistä. Tosi paljon. Viimeiset 18 vuotta.
Armyn jäsenyys, check. Tatuointi, check. Kaikki levyt, videot, DVD:t, check. Merchandisea, check. Suomen keikat vuodesta '99 tähän päivään, check.
2. Olen podofoobikko. En tykkää omistakaan jaloistani.
3. Pesen käsiä usein ja hartaudella.
4. En vieläkään tajua virkkaamista.
5. Ideoitiin kerran (kännissä) porukalla seitsemänkautinen amerikkalainen TV-sarja kokonaan. Hahmot ja juonenkäänteet mukaanlukien, mm. neloskaudella laatu laskee tarkoituksella, ja seuraavalla kaudella ollaan taas back to business.
6. Syön joka aamu saman aamiaisen. Krapula-aamut ovat poikkeus.
7. Tykkään pyykinpesusta. Parasta kun pyykkikori tyhjenee.
8. Syksy on lempivuodenaikani.
9. Kohtasimme erään pojan kanssa kolme vuotta lähes joka aamu ja useina iltapäivinä vastakkaisiin suuntiin kohdistuvilla koulumatkoilla. Poika oli hyvin komea, mutta eihän siinä nyt mitään ikinä uskaltanut tehdä. Paitsi kerran baarissa. Ja siitä eteenpäin ollaankin oltu yhdessä viisi ja puoli vuotta.
10. En juo kahvia. Ollenkaan. Pahaa.
11. Mun kämmeneeni on tallentunut kivi noin viidentoista vuoden takaa epäonnisen liukastumis-hiekoitus-kombon jäljiltä.

Voihan Kokoomuksen puoluekokous (joka on muuten täällä Lahessa viikkoa jälkeen Desuconin, vois jättää niille esim. paperipussillinen kakkaa lahjaksi) sentään, että oli hankalaa.

Kysymyksiä ja vastauksia:

1. Mikä on elämän tarkoitus?
Elämästä iloitseminen. Pienet nautinnot ja hetket. Ei kannata murehtia liikaa. Aina voi tehdä jotain kivaa.

2. Kumpi tuli ensin, muna vai kana?
Olen nyt järkeillyt tämän niin, että muna. Koska alkukanan kehittyessä kukin muna on tähdännyt kohti sitä hetkeä, jolloin ensimmäinen varsinainen kana on kuoriutunut ensimmäisestä varsinaisesta kanamunasta.

3. What... is the airspeed velocity of an unladen swallow?
... en tiedä. Huonosti käy. Siksi en olekaan kuningas :(

4. Perinteinen kirja, äänikirja, e-kirja vai ei kirjaa ollenkaan?
Perinteinen kirja. Ja ei kirjaa ollenkaan. En ole viime aikoina ollut erityisen kunnostautunut tällä saralla.

5. Omenia vai omenoita?
Taidan käyttää molempia. 
Miä oon Kuusaalt. Eli "omenii" tai "omenoit".

6. Onko teefirmojen työntekijöillä kahvitaukoja?
Toivottavasti. Muuten vois vituttaa.

7. Mikä on/olisi supervoimasi?
Ehkä joku näkymättömyys. Tai oikeastaan materiattomuus.

8. Lempilankasi?
Mulla menee hermo niihin kaikkiin. KAIKKIIN.

9. Oletko optimisti, pessimisti, realisti vai nisti?
Mun lasissa on jotain. Ehkä.

10. Kolme toivomustasi lampun hengeltä?
- kaikille eliöille ja elijöille yhtäläiset oikeudet onnelliseen elämään
- rahaa
- Pätkistä

11. Voitko rehellisesti sanoa rakastavasi itseäsi?
Kyllä sen on tähän ikään mennessä joutanut oppimaan.


Huh huh. 

Otetaas loppuun vähän Kishidania.