Sit on my face and tell me that you love me

Olin katsomassa sunnuntaina Monty Python Live (Mostly) -showta paikkakuntamme elokuvateatterissa.
En nyt ihan heti muista, milloin viimeksi on ollut niin hilpeää elokuvateatterissa.
Ei varmaan koskaan.

Jossain vaiheessa toukokuuta ystävälläni oli syntymäpäivät.
Ystäväni ei pidä Monty Pythonista.

Tein hänelle silti kortin.
Tein hänelle kortin myös siime vuonna, mutta kuvausvaiheen jälkeen kamerani Carlos luovutti kaiken ja poistui keskuudestamme.
Ystäväni lupasi ottaa kortistaan kuvan.
Mutta hän hukkasi kortin. Kadotti. Hävitti. Siirsi sen autuaammille askarrusmaille.
Se on nyt ex-kortti.

Tänä vuonna kaikki oli kuitenkin toisin.

Uusi kamerani Cardos uhkui ja puhkui intoa.

Mikään ei enää seissyt tielläni.

Paitsi etten ensin meinannut saada kuvaa ladattua koska Blogger ei tapansa mukaan ole tehtäviensä tasalla.

Ei mulla muuta.

Paitsi tämä:

Drive on Brink

Isäpappa täytti tuossa toukokuun alkupuolella vuosia.
Korttiahan tämä tällainen vaati, kun lahjoja ei kuulemma saanut tuoda. Paitsi sai se sitten KISS-kaljaa ja Fanipaloja, onhan minussa aina ollut hieman kapinallisen vikaa (ei oikeasti.).

Tri shutter card! On sillä ehkä joku suomenkielinenkin nimi! En minä tiedä!

Oli se vähän hankalaa kun on näin älyllisesti rajoittunut, mutta yhden paperisen harjoittelukappaleen jälkeen onnistuin virallisessa pahviversiossa liki ongelmitta. Pientä vaaraa ja muuta riskitekijää oli mukana, koska tuo vihreä pahvinpala oli ainut tarpeeksi suuri jäljellä oleva kappale tähän tarkoitukseen.
Haastetta lisäsi toki se, etten yhtään muistanut, millä nimellä näitä kutsuttiin, joten siinähän kaivelin sitten.

Koristelu sujuikin ihan mukavasti ja vallan kivahan sitä tulikin.
Taisi olla kuitenkin parinkin päivän projekti kun piti aina odotella että joku osanen kuivuu ennen seuraavien kiinnittämistä. Ei kannata siis ihan edellisenä iltana tämmöistä alkaa tekemään.

I've told you a million times, do not exaggerate!

Olin toukokuun alussa vanhemmillani koiravahtina. Se oli aika tuskaista.
Kyseinen ajankohta sattui juurikin äitienpäivä-viikonlopuun, tai kuten minä sitä mielelläni kutsun, Euroviisu-viikonloppuun, joten tein äidilleni kortin. Jolla ei ole mitään tekemistä Euroviisujen kanssa.
Ja joskus musta tuntuu, että voisin päivitellä näitä juttuja vähän nopeammin.

Ja koska ko. kortista ei ole sen enempää kerrottavaa, laitan muutamia kuvia kyseiseltä vahtireissulta.

Kerberos itse.

Teennäisen jännityksen ylläpitämiseksi en kerro, mistä kuvat on otettu.

Keksijä saa keksiä. 

Kaupungin puistossa oli kai taidetta.

Narsissitkin kukkivat vielä.

Kirkko.

Joki. Mutta mikä joki se onkaan?! Voi pojat.

Loppuun vielä meidän missejen ulkoilutyylinäyte.