lauantai 29. syyskuuta 2018

Sisustustauluja vintage-ruusuista ja lusikoista

Kävin tuossa päivänä muutamana hurmaavassa Sisustuskahvila Wanha Justiinassa.
Eihän tuollaisten ihanuuksien keskeltä voinut tyhjin käsin lähteä, joten mukaan tarttui koristeellisia, kauniita vintage-ruusuja sekä pari pikkulusikkaa alelaarista.
Kotona olikin sopivasti pari kehystä, joisin voisin upottaa sievät ostokseni. Tosin että siinä kesti ihan saatanan kauan, että sain mitään aikaiseksi. Ja vielä kauemmin, että ne saatiin seinälle. Sitten piti vielä ottaa ja valita kuvat ja kirjoittaa tämä postaus. Voi Hesekiel että on puuhaa.


Itse askarteluprosessihan oli kuitenkin lähes vaivaton. Valitsin vain sopivan taustapaperin ja liimasin ruusut Erikeeperillä siihen ja annoin kuivua.
No oli sitä kyllä siinäkin.


Lusikkataulussa oli marginaalisesti enemmän hommaa. Ensinnäkin päätin maalata lusikat valkoiseksi. Käytin akryylimaalia ja tökin pinnan tuollaiseksi patinoituneeksi äärettömän hienostuneesti peukalolla.
Lisäksi maalasin tuon alunperin valkoisen kehyksen vaaleanpunaiseksi kalkkimaalilla. Tämän kaiken vaivan ohella kehys vielä tippui ja halkesi (minkä näkevät kaikki nyt ihan selvästi tuossa vasemmassa yläkulmassa ja oikeassa alakulmassa) ja se piti vielä liimata takaisin kokoon.
Ja tuo paperikin täytyi vielä liimata tuohon taustaan kiinni koska se oli hieman liian matala, jolloin tausta olisi jäänyt näkyviin. Myös lusikat on kiinnitetty taustapaperiin vanhalla kunnon "jos ei tällä pysy, niin ei sen sitten tartte pysyäkään" Erikeeperillä.

Nyt olen lähellä saada rasitusvamman kun vain ajattelenkin tätä kaikkea vaivannäköä.

lauantai 16. kesäkuuta 2018

Piianpeilin sievennys kalkkimaalilla

Veljeni teki aikoinaan koulussa piianpeilin, jolle hänellä itsellään ei ilmeisesti ollut juurikaan käyttöä, joten hän luovutti sen minulle.
Olisin saattanut tehdä sellaisen itsekin, sillä ala-asteella vanhempanne saivat ilokseen kaksin kappalein kaikkea, koska minäkin olin puukäsitöissä. Yläasteelle siirryttyämme minulle ja kahdelle tyttöpuoliselle luokkatoverilleni kuitenkin ilmoitettiin, että emme voi enää mennä puukäsitöihin, koska olemme tyttöjä, ja meidät laitettiin muiden kaltaistemme joukkoon tekstiilitöihin. Jossa emme osanneet edes sukkaa kutoa. Näin toimi sukupuolineutraali opetus vuonna 1997 eräässä maamme pienten kaupunkien yläkouluista.


Minulla oli tästä peilistä muuten myös ennen-kuvia, mutta sitten tulivat tietokoneongelmat, ja ennen-kuvia ei enää ole. Piianpeili oli kuitenkin tummanruskeaksi lakattu, ja siinä alkoi jo olla ajan jättämiä jälkiä, joten uudistus oli paikallaan paitsi värityksen, myös pintakäsittelyn puolesta.


Ensin irrotin peiliosan ja sisälipaston, suojasin peilin reunat maalarinteipillä ja putsasin koko höskän.
Sitten maalasin kalkkimaalilla siniharmaat osat kahdesti, ja sisäosan pinkin muutamaan kertaan ja väli- ja loppukuivattelin. Lopuksi hioin sopivista kohdin, jotta saisin wannabe-patinan esille. 


Nyt se on kyllä aika ihastuttava.
Jos jostain löytyisi sille vielä pieni pöytä...





perjantai 27. huhtikuuta 2018

Hedelmävati hekumalliseksi.2

Tein tuossa vuosi sitten tylsästä puukulhosta sievemmän.
Kuten jo tuolloin uumoilin, tuuningin käyttöikä ei ollut mitenkään loputon, sillä tuossa eräänä päivänä kyllästyin siihen, miten huonosti tuo sisäpinta oli kiinni, ja riipaisin sen kokonaan irti. Lähti muuten melkein kokonaan yhdellä repäisyllä.
Tosin sitten alkoivat vaikeudet, kun täytin kulhon vedellä, jotta loputkin paperinpalaset saisi irti, ja kulho alkoi halkeilla. Halkeilu tosin rauhoittui siinä vaiheessa kun kaadoin vedet pois ja annoin kulhon kuivua. Jäi siihen silti vielä epäkohtia, mutta luotan nyt siihen, ettei ne hedelmät valu sieltä ulos. Lopuksi vielä hioin loput liimanjämät pois.


Maalasin ensin sisäpinnan sinisellä kalkkimaalilla kahteen kertaan, ja ulkopinnan kolmasti pinkillä, suoraan edellisen valkoisen maalin päälle, koska olen laiska. Olin ajatellut, että tuo pinkki olisi yhtä sävykästä kuin tuo sininenkin, mutta ei se ollut. Toisaalta se on ihan hauska näinkin, kun tuo toinen sävy on voimakkaampi kuin toinen.


Toivottavasti tämä pintakäsittely nyt kestää edellistä pidempään.

perjantai 13. huhtikuuta 2018

Skulls n' Feathers

Joo nyt ei ollut yhtään parempi otsikko kuin viime kerralla.
Tuli muuten muutakin kuin kiukku.


Oikeastihan tämä on ollut valmiina jo hyvän tovin, mutta tällaisen tekstimäärän tuottaminen on joskus vaan hei ihan ylivoimaista hei.

Olen muuten käyttänyt näihin molempiin tusseja ja puukyniä, koko A3. Ensin laadin lyijykynällä virtaviivaisen luonnoksen paperille, ja sitten köyhän miehen valopöytää, eli ikkunaan teippaamista, käyttäen, piirtänyt lopullisen teoksen ääriviivat toiselle paperille ja tussuttanut siitä sitten valmiiksi asti.
Mallikuvia on käytetty ja runsaasti.

keskiviikko 14. helmikuuta 2018

Skulls n' Roses


Olen heti alkuun pahoillani tuosta otsikosta.

En pierrä usein, vaikka siitä ihan tykkäänkin. Joskus. Silloin kun onnistuu. Enimmäkseen ei.

Pari viikkoa sitten kuitenkin sain idean (= varastin idean useista muista lähteistä, mm. omistamastani paidasta), ja annoin kynän laulaa. Tai mitä nyt kynät yleensä tekevätkään.



Ja joo. Siinäpä se.
Ajatuksena olisi tehdä toinenkin samantyyppinen, mutta saas nähdä, että milloin sitä ehtii. Ja tuleeko siitä sitten silloin mitään muuta kun kiukku.

sunnuntai 11. helmikuuta 2018

Synttärikortti kaksivuotiaalle

Eilen juhlittiin avomieheni kummipojan kaksivuotissyntymäpäiviä.
Tein lyhytmittaiselle sankarille kortin.
Enemmän kyllä kiinnostivat lahjaksi saadut uudet Duplo-palikat.

Vasemman alalaidan peuralla esiintyy punasilmäisyyttä.

perjantai 1. joulukuuta 2017

Tonttuovi

Joulukuun ensimmäisenä päivänä tapahtuu jotakin maagista, ja meille materialisoituu asustelemaan ikivuotinen joulutonttumme Tippe. (Paitsi viime vuonna, kun Tippe oli kai nauttinut liikaa joulun iloa ja saapui vasta joulukuun toisena päivänä.) Tippe viihtyy meillä loppiaiseen asti, ja katoaa sitten jonnekin aina seuraavaan vuoteen asti. 

Tänä vuonna Tipen ei tarvinnut ryskätä sisään postiluukusta, sillä tein Tipelle oman oven!

Ensin ei meinannut tapahtua mitään...


... mutta sitten lisäsin oven välittömään läheisyyteen houkuttimen.


Eikä tarvinnut kauaa odottaa kun alkoi tapahtua!



Nyt voi joulun odotus alkaa! Tippe tarjoaa kierroksen joulumieltä kaikille!