Unieni pizzarullat

Näin tuossa noin viikko takaperin unta, jossa tein pizzarullia.
Juuri kun olin haukkaamassa pizzarullaa, herätyskello soi. Anteeksiantamatonta.
Ajatus pizzarullasta ei jättänyt minua rauhaan.
Konsepti oli siis siirrettävä oikeaan elämään.

Unessa oli mielenkiintoisia ohjeita, kuten että "pohjaa paistetaan kunnes reiästä tihkuu suolaa, suutuntuman tulee olla nassakka."
Täytteetkin uni tiesi kertoa, pizzarulliin tulisi "pastakastiketta sinisestä purkista, pestoa ja mozzarellaa" (vaikkei sitä missään vaiheessa varsinaisesti laitettukaan, mutta sitä oli silti mukana.)
Hieman siis soveltamista vaati tämä resepti.

Laitoin tänään käytäntöön konseptin, jonka alitajuntani oli minulle luonut (halusiko se pizzarullaa?), ja seuraavaksi näemme, kuinka siinä kävi.

Pohja:
5 dl pizzajauhoja
2 dl vettä
0,5 pss kuivahiivaa
loraus oliiviöljyä
kuivattua basilikaa
kuivattua oreganoa

Täytteet:
tomaattipyreetä
pestoa
mozzarellaa
kirsikkatomaatteja
(Kaikkea niin runsaasti kuin luonto antaa myöten. Suosittelen kuitenkin pitämään täyttöasteen verrattain litteänä.)

Toiminta:
1.  Tee pizzapohja. Sulata hiiva kädenlämpöiseen veteen ja lisää pizzajauhot mukaan sekoittaen.
Lisää basilikaa, oreganoa ja oliiviöljyä. (Näitä sen verran kuin hyvältä tuntuu.) Vaivaa taikina kimmoisaksi. Anna taikinan kohota kaksinkertaiseksi lämpimässä paikassa.
2. Jaa taikina kymmeneen osaan. Kauli osat litteiksi. (Saa tulla aika litteitä ja sellaisia, joista tulee "onko tämä nyt turhan iso?" -epävarmuus.)
3. Laita päälle tomaattipyreetä ja pestoa. Ihan reippaalla kädellä.
4. Paloittele mozzarella ja viipaloi tomaatit, ja asettele ne mukaan.
5. Rullaa. (Kyllä se rullautuu ihan hyvin, usko itseesi!)
6. Paista 225 asteessa n. 12-15 minuuttia. (Kannattaa vähän vahtia. Minä itse toimin "Otan nää pois Kaunarien mainoskatkolla" -meiningillä.)

Ja kuinka siinä sitten kävi?
Profetia oli oikeassa.

Ruokakuvaus on selkeesti asia, jota en hallitse.

Oikeesti. Voihan Gertrude.