It's a Nice Day for a Gay Wedding

Siis tästähän ei ole kuin reilu kuukausi. Mutta olen ollut laiska kiireinen!
Eihän tässä nyt ihan kaikkea kerkeä hei reaaliajassa kuitenkaan toistamaan kuulkaas.

Mutta joo.
Vuoden alussa, vai oliko se nyt viime vuoden puolella peräti, ystäväni pyysi minua parhaaksimiehekseen syyskuisiin häihinsä. Ilahduin, olin otettu, innostuin, mitä näitä nyt on.
Vaikkei kumpikaan meistä oikein tiennyt, mitä parasmies tekee. Ehdotin selkääntaputtelua ja viskinjuottamista toimenkuvikseni. Kelpasivat.
Ihan niin helpolla en kuitenkaan päässyt.

Asiaan.
Tai ainakin jonnekin.

Läiskäsen tähän ensimmäisenä hääparille tekemäni kortin, että saadaan se kuitenkin pois alta.

Noin.

Tästä tulee vähän sekava selvitys, mutta mitä väliä. Olin melko kännissä väsynyt, joten välistä jäänee jotain ehdottoman ehdollista.

Pyynikin näkötorni, jossa nautimme sievän vihkihetken jälkeen MUNKKIA.

Metsäretket, nuo häätilaisuuksien ehdoton hitti.

Morsiusparin puheet. 

Hei mekin oltiin siellä.

Laadimme etukäteen näitä opastekylttejä hääalueen eri osioille.
Tämä on muistaakseni minun käsialaani.

Käsipuolessani ystävä, jonka kanssa olemme jakaneet monia ilon ja surun  hetkiä, myötämäkiä ja vastoinkäymisiä jo usean vuoden ajalta.
Toisessa käsipuolessani toinen morsmaikuista.

Herkkumökin antimia. Ehdottoman tärkeä tankkauspaikka.

Tämä tähän väliin ettei mee homma liian heteroksi.

Meidän pöydän pöytäkyltti. Se on hauskaa koska se on totta.
En ole ehkä ikinä eläissäni ollut niin reipas kuin sinä päivänä jona olin bestman.

Häävalssittiin!

Tähän väliin tulisi oikeastaan kuvat hääkimppujen heitosta, mutta siitä ei ole kovin hyviä kuvia, sekä sukkanauhojen kaivelusta, mutta se oli aika irstasta, joten hypätään suoraan siveästi hääkakun leikkelyyn.

No en kuulkaa muista kumpi kopautti ensin.
Jos me mentäis hra Avomiehen kanssa naimisiin, ei niin tajuttais kopauttaa kumpikaan. 

Hääbändinä toimi ihastuttava Utu.

Sitten ilta alkoikin pimentyä ja hääväki palailla koloihinsa, paitsi ne meistä jotka jäimme paikalle. Siitä on myös kuvamateriaalia, mutta kuten morsioystäväni seuraavana aamuna totesi; "We were supposed to leave gracefully last night, but there was nothing graceful about last night." (Englannoitu koska paikalla oli Aitoja Americcalaisia vieraita.)

Niin jätän teille vaan tämän.